Moi kaikille?!
Mä kirjoitan vaihteeksi:) ja laitoin kuvanikin. Käytiin Virossa. Jeesus tekee suuria ihmeitä elämässäni;)
Äh, pitää lopettaa tai ope hiiltyy.

Anime ja manga yleisesti (katkelma esseestä)

Japanilainen anime ja manga ovat kotimaassaan erittäin suosittuja, mutta niittävät yhä suurempaa suosiota myös muualla maailmassa. Mikä animessa ja mangassa siis kiehtoo ja mistä oikeastaan on kysymys?

Mitä ovat manga ja anime?

Manga on japanilaista sarjakuvaa. Kotimaassaan mangalla tarkoitetaan yleensä kaikkea sarjakuvaa, mutta länsimaissa se merkitsee yleensä vain ja ainoastaan Japanissa piirrettyä sarjakuvaa.

Manga on erittäin suosittua kotimaassaan, missä sitä lukevat oikeastaan kaikki ikäluokat, sillä erilaisia sarjoja on tarjolla ihmisille vauvasta vaariin.

Tyypillisesti manga on mustavalkoista. Sitä julkaistaan jatkosarjoina viikoittain tai kuukausittain ilmestyvissä lehdissä ja sarjat voivat kestää monia vuosia. Niitä julkaistaan yleensä parinkymmenen sivun mittaisina lukuina, jotka kootaan volyymeiksi vasta myöhemmin.

Suosituin mangalehti on Weekly Shounen Jump, jota on julkaistu vuodesta 1968. Nykyään sillä on melkein kolme miljoonaa lukijaa. Se julkaisee ensisijassa pojille suunnattua mangaa ja siinä ilmestyy useita tämän hetken suosituimmista sarjoista, kuten Naruto ja Bleach.

Mangan piirtäjää kutsutaan nimellä mangaka, joka tarkoittaa sarjakuvataiteilijaa. Länsimaissa sillä viitataan pelkästään japanilaisiin sarjakuvataiteilijoihin. Usein mangaka on myös käsikirjoittanut sarjansa itse, mutta piirtämisessä hänellä on yleensä apulaisia, jotka tekevät esimerkiksi taustoja. Tällainen sarja on esimerkiksi Naruto, jonka on tehnyt Kishimoto Masashi. Mangalla voi olla myös eri käsikirjoittaja kuin piirtäjä, kuten esimerkiksi Death Notella, jonka on käsikirjoittanut Tsugumi Ohba ja piirtänyt Takeshi Obata.

Anime on puolestaan japanilaista animaatiota. Länsimaissa animella tarkoitetaan lähinnä vain japanilaista animaatiota, vaikka kotimaassaan sillä tarkoitetaan kaikkia piirrettyjä.

Suosituista manga-sarjoista tehdään usein animeita, jolloin juoni voi seurata alkuperäisteosta erittäin uskollisesti tai sitten poiketa täysin omille teilleen. Tämän hetken suosituimpia anime-sarjoja ovat myöskin Naruto ja Bleach.

Kaikki anime ei kuitenkaan ole tehty manga-sarjoista, vaan sellaisia tehdään paljon myös perustamatta niitä mihinkään aikaisempaan teokseen. Anime-sarjoja voidaan tehdä esimerkiksi peleistä tai kirjoista. Suosituiksi nousseista animeista tehdään usein myös manga, jos sitä ei jo aikaisemmin ole.

Pitkiin suosittuihin mangoihin perustuvat animet kestävät yleensä vuosia, jos ne seuraavat tarkasti mangan juonta. Yleensä sarjat ovat kuitenkin melko lyhyitä, pituudeltaan kolmestatoista kahteenkymmeneenviiteen jaksoon. Monille sarjoille tehdään myöhemmin jatkokausia. Suosituimmista animeista tehdään myös elokuvia, jotka poikkeavat yleensä juonellisesti täysin muusta sarjasta.

Animelle on myös tyypillistä erilaisten bändien tekemät alku- ja lopputunnusmusiikit, jotka tekevät niistä usein todella suosittuja. Soundtrackien lisäksi monille animeille tehdään CD:itä, joissa hahmojen ääninäyttelijät esittävät hahmojensa laulamia lauluja.

Antologiaa tehdessä

Näin aamu valkeni Haminassa helmikuussa 09.

Kokeilua.

Aurinkokin yrittää lämmittää.

Luovuutta anomassa.

Kukkuu!

Synkältä näyttää.

Aurinko pelasti.

A

Valkoisen paperin edessä,
Olen kirjoittanut jo rivin,mutta kirjaimet eivät näy.
Olen varmasti sokea, tästä maailmasta,
en kuule tai haista.
A-kirjaimen sellissä, nälkäisenä,
itseni seuralaisena,
pidän tiimalasia kädessä.

- Elisa Stenberg-

Larin Paraskeelle

Laula laulujasi Larin Paraske,
Itkuvirsiäsi tilitä, ei niitä kukaan kuuntele.
Helsingin katuja astele, herraskansan lailla.
Kyyneliä vuodata, runoja lausu.

Sibelius, Aho, Leino, Edelfeltti, Järnefeltti,

Suomen eliitti, luomoissaan kuunteli
runoja naisen suurista suruista.
Hakivat he Paraskeen pirtistä innoitusta,
tarinoita ja lohdutusta.

Eihän koskaan salaisuuttaan paljastanut,
vaan ääntään sisällään kuunteli
eikä taitojaan unohtanut.
Yksinäisyyden loistaessa, tähtien saattelemana
kuulla voi hyminän hänen huuliltaan :

Illan tullen on ikävä-
ku ei kuulu kultajain,
ei helejä hertastain,
ei kuulu kottii tulla,
ei pilko pinolla puita,
ei kalka katoksen alla..

(Larin Paraske, Lesken laulut)

-Elisa Stenberg-

Larin Paraske oli siis inkeriläinen runolausuja ja suomalaisen kansanrunouden keskeinen henkilö. Häneltä on merkitty muistiin 1343 runoa. Sibelius ja Leino kävivät tapaamassa häntä tämän pirtissä. Järnefelt on myös maalannut hänestä muotokuvan. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Larin_Paraske

Minua on aina kiehtonut Larin Paraskeen mystisyys. Ehkä voin löytää hänessä myös jotakin samaa kuin itsessäni. On myös sääli, ettei kaikki suomalaiset myöskään häntä tunne. Mielestäni hän on myös ehkä yksi kuuluisimmista naispuolisista runonlausujista, joita suomessa on. Näin olleen tämä runo on minun kunnianosoitukseni hänelle ja ehkä minun henkilökohtaisin runon.

Hei mitä kuulu, minulle ei kuulu mitään.

Moro.

Oli vaikee päästä tänne.
Eipä minulla muuta.
Hyvää pääsiäistä.

Saatteeksi

Tervetuloa lukemaan Hyvän kukkia, Jamilahden nuorten kirjoittajien sormista siinnyttä teosta. Kirjan nimi on opiskelijoiden valitsema - miksi päädyimme juuri siihen? Ensinnäkin se viittaa kirjallisuuden historiaan. Ranskalainen runoilija Charles Baudelaire julkaisi vuonna 1857 kohua herättäneen runoteoksensa Pahan kukkia. Baudelaire ja hänen kustantajansa joutuivat jopa syytteeseen "yleisen moraalin ja hyvien tapojen halventamisesta". Niin suuri valta muutamalla runolla!

Hyvän kukkia muistuttaakin meitä siitä, mikä valta kirjallisuudella on: se järisyttää lukijoitaan. Runot, sadut, novellit ja näytelmät saavat parhaimmassa tapauksessa lukijansa ihastumaan - ja joskus myös vihastumaan. Elämykset, joita me kirjallisuudesta haemme, ovat moninaiset. Joku haluaa lukea siirappia, toinen ihon alle hiipivää kauhua. Kolmas tahtoo hytkyä naurusta ja neljäs etsii kuulasta kauneutta. Kaikkia näitä - siirappia lukuunottamatta - löytyy tämän kirjan sivuilta.

Antologiaan on koottu ainutlaatuisia tekstejä kahdeksalta nuorelta kirjoittajalta. Tämä on heidän ensiesiintymisensä kirjallisuuden areenalla. Nuori viittaa siihen, että he ovat kirjoittajanuransa alussa, kisälleinä kohti mestaruutta.

Kirjoittajina heitä yhdistää se, että he ovat päättäneet vuoden ajan panostaa oman luovuutensa kehittämiseen. Jamilahden opistolla he saavat monipuolista opetusta kirjoittamisen eri alueilta: kuvaannollisesti sanoen, he möyhivät ja lannoittavat omaa luovaa maaperäänsä niin, että siitä voisi nousta mahdollisimman elinvoimaisia ja upeita luomuksia. Ilman hyvää multaa, riittävää vettä ja auringonvaloa, kasvu on kituliasta. Luovuus tarvitsee tukea ja tilaa. Tukea antaa niin vertaisten seura, kirjoittajaohjaajat kuin opiston koko henkilökuntakin, Jamilahden suvaitsevaa henkeä unohtamatta.

Mutta mistä luovuus saa tilaa? Ilo ja leikkimielisyys pitävät sen hyvässä hapessa, mutta luovaa kirjoittamista kuten kaikkea luovaa toimintaa kannattelee lopulta rohkeus. Luovuus on kyllästetty rohkeudella sanoa mieluummin KYLLÄ kuin ei. Kun sanomme kyllä, asiat syntyvät silmiemme edessä. Kielteinen asenne toistaa itseään: mitään uutta ei voi syntyä. Mutta jos sanomme ehkä, mahdollisesti, no tottakai, annamme ihmeellisille asioille mahdollisuuden herätä eloon ja puskea pintaan.

Tänäkin keväänä mustasta maasta nousee vihreä kevät. Jamilahden nuorten kirjoittajien antologia on ensimerkki siitä.

Kirjoittajalinjan vastaava opettaja
Miia Toivio

Sisällysluettelo

Saatesanat (Miia Toivio)

Wilhelmiina Ahonen:
Varjot (novelli)
Aleina (novelli)
Punaiset silmät (novelli)

Sannimari Veini:
Täällä hulluudessa ja kaipuussa (runo)
Aikajanat (runo)
Kohtalon vaa'an punnitessa älymme (runo)
Unen vanki (novelli)
I (novelli)
II (novelli)
III (novelli)

Suvi Suolanko:
The Last Morning After Too Many Mornings After (elokuvakäsikirjoitus)
Menemme yöhön (runo)
Kuvittelen sinut ristille (runo)
Avaan sielusi hakaset (runo)
Näillä lakanoilla (runo)
Espanjalaiset kukot (runo)
Talvipäivänseisaus (novelli)
Kissa ja lintu (satu)

Nina Jokisalo:
Pyörivässä ilmassa natisevia metallihevosia (runo)
Vesi juoksee vapaana kuten sinä (runo)
Huoneen seinillä leikkii punaisia varjoja (runo)
Hedelmiä paratiisista (novelli)
Kuiskaan hyvästi tuulelle (novelli)

Elisa Stenberg:
Prinsessan kyyneleet (satu)
Larin Paraskeelle
A (runo)
Kesäromanssi (runo)
2000-luvun unelma (runo)
Oodi Haminalle! (runo)
Seison laiturilla (runo)
Perhosen lento (elokuvakäsikirjoitus)

Maria Iskanius:
Yön hetket (novelli)
Lentäjä (katkelma näytelmästä)

Henni Anttila:
Anime ja manga yleisesti (katkelma esseestä)
Naruto - tarina ninjasoturista (essee)

Anssi Hyyrynen:
Kohtaamisia Herran ja pullon kanssa (novelli)
Liian vahvat tunteet (novelli)
Hiljenny (runo)

Tiedote

Jamilahden kansanopiston kirjoittajalinjan antologia Hyvän kukkia julkaistaan opiston Toveripäivillä 14.3 2009. Antologiassa on tekstejä kahdeksalta uransa alussa olevalta kirjoittajalta. Antologian toimittaa runoilija, kirjoittajalinjan vastaava opettaja Miia Toivio.

Kirjoittajalinjalla on opiskeltu luovaa kirjoittamista vuodesta 1994, mistä lähtien jokavuotisena perinteenä on ollut julkaista kirjoittajien teksteistä antologia. Kirjan kustantaa opisto ja se julkaistaan keväisin aina Toveripäivillä. Antologian tuotoilla opiskelijat tekevät opintomatkan kevään lopulla.

Kirjoittajat saavat vuoden kestävien opintojensa aikana monipuolisesti opetusta kirjoittamisen eri aloilta: mm. dramaturgiasta, lehtikirjoittamisesta, runoudesta, erilaisista kertovista teksteistä, fakta- eli tietokirjoittamisesta sekä mediataidoista. Myös länsimaisen kirjallisuuden ja suomalaisen kirjallisuuden historia käydään läpi. Opiskelijat suorittavat vuoden kestävien opintojen aikana kirjoittamisen perusopinnot 30 op Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kirjoittamisen oppiaineen opetussuunnitelman mukaan.

Jamilahden kansanopiston kirjoittajalinja lukuvuonna 2008-2009 koostuu ikähaitariltaan 17-42-vuotiaista kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneista ihmisistä. He ovat kotoisin pääosin Itä-Suomesta.

Antologian kirjoittajat:

- Wilhelmiina Ahonen, (Hamina, s. 1989)
- Henni Anttila (Kotka, s. 1989)
- Anssi Hyyrynen (Rautjärvi, s. 1966)
- Saara-Maria Iskanius (Nilsiä, s. 1981)
- Nina Jokisalo (Virolahti, s. 1989)
- Elisa Stenberg (Järvenpää, s. 1988)
- Suvi Suolanko (Kotka, s. 1976)
- Sannimari Veini (Kotka, s. 1991).